Sinkkumiehestä tuli kaksostyttöjen isä sijaissynnyttäjän avulla – nyt ruotsalaisvälittäjä markkinoi kiistanalaisia sijaissynnytyksiä myös suomalaisille

Sinkkumiehestä tuli kaksostyttöjen isä sijaissynnyttäjän avulla – nyt ruotsalaisvälittäjä markkinoi kiistanalaisia sijaissynnytyksiä myös suomalaisille

”Autamme Sinua saamaan lapsen helpoimmalla, nopeimmalla, turvallisimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla.”

Näin kertoo selvällä suomenkielellä sijaissynnytyspaketteja välittävä ruotsalainen Tammuz Nordic Surrogacy nettisivuillaan.

Välitystoimiston perustaja on tukholmalainen Eduardo Afonso. Hänestä tuli kerralla kahden tytön isä nelisen vuotta sitten. Sinkkumies oli haaveillut vanhemmuudesta pitkään – lopulta toive toteutui Thaimaassa sijaissynnyttäjän avulla.

Afonso kertoo puhelimitse, että munasolujen luovuttajan, sijaissynnyttäjän ja lakimiesten avun hän etsi itse.

– Aluksi oli hyvin vaikea löytää oikeita tahoja, joihin ottaa yhteyttä. Se kävi kyllä selväksi, että auttajia löytyy paljon. Mutta suurin työ olikin aluksi karsia luotettavat tahot epäluotettavista.

Muiden tien Afonso halusi tehdä helpommaksi ja perusti kaksi vuotta sitten tiettävästi ensimmäisen pohjoismaisen sijaissynnytysjärjestelyissä auttavan välittäjätahon.

Ruotsalainen välittäjä toimii myös Suomessa
Eduardo Afonson perustamassa välitysyrityksessä työskentelee kuusi ihmistä: kaksi täysipäiväistä ja neljä osa-aikaista. Afonson mukaan heillä on omakohtaista kokemusta sijaissynnytysjärjestelyistä ulkomailla.

Nordic Surrogacy toimii tiiviissä yhteistyössä Tammuz nimisen israelilaisyrityksen kanssa, joka kertoo nettisivuillaan olevansa johtavia sijaissynnytys- ja hedelmöityspalveluja tarjoavia yrityksiä.

Käytännössä Ruotsissa toimiva välittäjä tarjoaa Tammuzin palveluja pohjoismaalaisille asiakkaille pohjoismaisilla kielillä. Tiivis yhteistyö ja Tammuzin nimi näkyvät myös palvelua esittelevillä nettisivuilla.

Sijaissynnytykset tapahtuvat Ukrainassa, Albaniassa ja Yhdysvalloissa. Afonso kertoo, että näiden kahden vuoden aikana Pohjoismaissa on heidän avullaan syntynyt neljä perhettä, ei kuitenkaan vielä Suomessa.

– Olemme keskittyneet aluksi lähinnä Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan, mutta olemme pitäneet kaksi tilaisuutta kiinnostuneille myös Helsingissä.

Myös suomalaisviranomaiset seuraavat asiaa
Suomessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on kiinnittänyt huomiota ruotsalaisvälittäjään. Lakimies Tuula Stark kertoo, että juuri markkinointi suomen kielellä suomalaisille on herättänyt viranomaisten mielenkiinnon.

– Me kuitenkin valvomme vain Suomessa tapahtuvaa terveydenhuollon henkilökunnan toimintaa. Eli meidän on syytä puuttua asiaan vain siinä tapauksessa, että suomalaisen terveydenhuollon toimijat osallistuvat sijaissynnytysjärjestelyihin, Stark tähdentää.

Valvira on tiedottanut asiasta myös Kilpailu- ja kuluttajavirastoa, jossa ei ole kuitenkaan päätetty onko markkinoinnissa jotain sellaista, minkä vuoksi asiaa pitäisi tutkia tarkemmin.

Stark pohtii yleisellä tasolla myös sitä, antaako palvelujen välittäminen liian myönteisen kuvan sijaissynnytysjärjestelyistä. Lapsen tuominen Suomeen ja vanhemmuuden virallistaminen kun ei aina ole yksinkertaista.

Tammuz Nordic Surrogacyn Eduardo Afonso vakuuttaa, että he toimivat eettisesti aina kunkin maan lain ja asetusten mukaisesti. Heillä on parhaillaan käynnissä selvitystyö suomalaisen asianajajan kanssa siitä, miten sijaissynnytyslapsen vanhemmuuden virallistaminen Suomessa käytännössä voisi onnistua.

– Haluamme olla mahdollisimman avoimia ja rehellisiä. Mutta tiedämme, että ylitsepääsemättömiä ongelmia ei pitäisi olla, koska suomalaiset tekevät sijaissynnytysmatkoja jo nyt esimerkiksi Venäjälle, Afonso sanoo.

Ruotsissa pohditaan lakimuutoksia
Åbo Akademin tutkijatohtori Lise Eriksson tekee parhaillaan tutkimusta suomalaisten sijaissynnytysjärjestelyistä. Tällä hetkellä hän työskentelee vierailevana tutkijana Uppsalan yliopistossa Ruotsissa.

Eriksson on haastatellut suomalaisia, joilla on kokemuksia sijaissynnytyksistä kotimaassa ennen kuin se vuonna 2007 kiellettiin sekä ulkomailla tehdyistä kaupallisista sijaissynnytysjärjestelyistä.

Åbo Akademin tutkijatohtori Lise Eriksson.
Åbo Akademin tutkijatohtori Lise Eriksson.Fredrik Portin
– Ruotsalaisiin ja norjalaisiin verrattuna suomalaiset eivät ole olleet erityisen aktiivisia kansainvälisillä sijaissynnytysmarkkinoilla. Olen kuitenkin haastatellut ihmisiä, joilla on ollut sijaissynnytysjärjestelyjä esimerkiksi venäläisillä klinikoilla, Eriksson kertoo.

Siitä, miten moni suomalainen on käynyt läpi sijaissynnytyksen ulkomailla, ei ole tilastoja eikä tarkkaa tietoa. Ruotsissa on Erikssonin mukaan arvioitu, että maahan tulee vuosittain noin viisikymmentä sijaissynnytyslasta ulkomailta.

Ruotsissa onkin vireillä lakimuutoksia liittyen sijaissynnytyksiin.

Lue lisää täältä (YLE Uutiset)