IVF – koeputkihedelmöitys sijaissynnytysprosessissa

IVF – koeputkihedelmöitys sijaissynnytysprosessissa - Nordic Surrogacy

Koeputkihedelmöitys tehdään Nadiya-lapsettomuusklinikalla Ukrainan Kiovassa.

IVF – koeputkihedelmöitys

IVF eli koeputkihedelmöitys on hedelmöityshoitomenetelmä, jossa naisen munasolu hedelmöitetään miehen siittiöillä elimistön ulkopuolella.
IVF tulee sanoista ”in vitro fertilisation” (”in vitro” = lasissa, ”fertilisation” = hedelmöitys).

Menetelmää käytetään niin naisen, miehen kuin selittämättömänkin lapsettomuuden hoidossa. IVF:ssä naisen munasarjoja stimuloidaan ensin hormoneilla, jotta munasoluja kypsyy enemmän. Munasolut kerätään naisen munasarjoista ohuella neulalla. Miehen spermanäyte valmistellaan. Siittiöt ja munasolut yhdistetään maljassa, jotta munasolut voivat hedelmöittyä. 2–5 päivän päästä yksi tai kaksi munasolua istutetaan naisen kohtuun.

ICSI

Mikrohedelmöitys eli ICSI on hedelmöityshoitomenetelmä, jossa yksittäinen siittiö ruiskutetaan suoraan munasolun sisään. Menetelmää käytetään silloin, kun on todennäköistä, etteivät siittiöt läpäisisi munasolun pintaa itse.

Menetelmä kehitettiin 1990-luvun alussa, ja sitä suositellaan miehen lapsettomuuden hoitoon. Menetelmässä munasoluun ruiskutetaan yksittäinen siittiö sen sijasta, että hedelmöittyminen tapahtuisi koeputkessa kuten IVF-hoidossa.

Maailman johtavia IVF-klinikoita

Klinikkamme ovat maailman johtavia monilla aloilla. Ensimmäinen lapsi, jolla on kolmen vanhemman DNA:ta, syntyi Nadiya-klinikalla Ukrainassa.

IVF-klinikkamme lääkärit Kiovassa hedelmöittivät äidin munasolut hänen kumppaninsa siittiöillä ja siirsivät sitten hedelmöittyneen munasolun tuman luovuttajan munasoluun, josta taas oli poistettu tuma. Näin ollen lapsi sai vanhempiensa DNA:ta ja lisäksi pienemmän osan luovuttajan DNA:ta.

Menetelmä on kehitetty avuksi niille naisille, joilla on riski siirtää mitokondrioissaan vakavia geneettisiä sairauksia eli niin sanottuja mitokondriosairauksia. Kyseisessä tapauksessa menetelmää käytettiin kuitenkin, koska pari ei muuten saanut lasta. Projektia johtanut Valery Zukin kertoi aavistaneensa, että menetelmä toimisi parille, joka ei ollut saanut lasta tavallisen IVF-hoidon avulla.

IVF – koeputkihedelmöitys sijaissynnytysprosessissa2 - Nordic Surrogacy
Hedelmöittynyttä munasolua kehitetään laboratoriossa yleensä 4–5 päivän ajan, kunnes saavuettaan blastokystivaihe.

Alla on kuvaus menetelmästä. Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin, jos sinulla on kysymyksiä prosessista.

Hormonistimulointi

Kun munasoluja luovutetaan, luovuttajan munasarjoja stimuloidaan. Jos tuleva äiti haluaa käyttää omia munasolujaan, hänen omia munasarjojaan stimuloidaan. IVF-hoidossa käytetään kehon omia hormoneja, jotka saavat munasarjat tuottamaan enemmän munasoluja kuin tavallisen kuukautiskierron aikana.

On kaksi tapaa toteuttaa IVF-hoito:
Yleisimmässä menetelmässä nainen käyttää nenäsumutetta kolmen viikon ajan ennen pistoksia. Tämän jälkeen annetaan FSH-pistoksia kahden viikon ajan. Joillakin naisilla esiintyy tuona aikana hikoilua ja mielialan vaihteluita.

Niin sanotussa lyhyessä hoidossa pistokset aloitetaan kuukautisten/verenvuodon toisena tai kolmantena päivänä. Muutamaa päivää myöhemmin annetaan lääkepistos, jota estää spontaanin ovulaation. Menetelmään liittyy vähemmän sivuvaikutuksia.

Munasarjareservi

Jotta pystytään määrittämään, paljonko hormonia kullekin naiselle annetaan, tutkitaan usein munasarjojen kyky tuottaa munasoluja. Kun lääkäri on saanut käsityksen naisen kyvystä tuottaa munasoluja, hän pystyy määrittämään oikean hormoniannoksen.

Ovulaation stimulointi

Lääkäri päättää ovulaation ja näin ollen munasolujen keräyksen ajankohdan hormoneja sisältävän pistoksen avulla. Hormonit ovat samankaltaisia kuin ne, joita keho tuottaa spontaanissa ovulaatiossa.

Pistoksen jälkeen kuluu noin 38 tuntia ennen kuin ovulaatio tapahtuu. On tärkeää, että pistos annetaan 15 minuutin sisällä päätetystä ajasta. Muussa tapauksessa ovulaatio voi tapahtua liian aikaisin tai liian myöhään, mikä vaikeuttaa munasolujen keräämistä tai tekee siitä mahdotonta.

Munasolujen keräys

Kun munarakkulat ovat kypsyneet, yleensä 10–12 päivää pistosten jälkeen, ne kerätään munasarjoista. Tämä tehdään ultraäänen avulla emättimen seinämältä. Paikallispuudutuksen jälkeen munarakkulat tyhjennetään punktiolla ja munasolut imetään ohuella neulalla. Kaikki munasolut kerätään. Operaatio kestää noin 15 minuuttia ja on useimmille vaivaton.

Munasolujen keräyksen jälkeen munarakkulat täytetään uudelleen nesteellä, ja nainen saattaa tuntea arkuutta vatsassaan muutaman päivän ajan munasolujen keräyksen jälkeen. Myös vähäistä verenvuotoa saattaa esiintyä, mutta se loppuu itsestään eikä ole vakavaa.

Munasolujen valmistelu

Kun munarakkulat on tyhjennetty, neste toimitetaan koeputkessa laboratorioon, missä siitä etsitään munasoluja. Munasolut huuhdellaan ja yhdistetään viljelyliuoksen kanssa. Sekä munasolut että siittiöt saavat levätä lämpökaapissa, kunnes ne yhdistetään.

Siittiöt

Munasolujen keräystä edeltävänä päivänä mies antaa spermanäytteen. Näyte annetaan klinikan miestenhuoneessa. Kun näyte saapuu laboratorioon, tutkitaan näytteen määrä sekä siittiöiden määrä ja liikkuvuus.

Spermanäyte valmistellaan tekemällä gradienttisentrifugointi, jotta siitä saadaan eroteltua parhaat siittiöt hedelmöitystä varten. Kun siittiöitä lingotaan, liikkumattomat ja huonompilaatuiset siittiöt jäävät ylemmäs ja putken pohjalle päätyvät normaalit, hyvin liikkuvat siittiöt.

Kun näyte on valmisteltu, se arvioidaan uudelleen. Arvioinnin perusteella lääkäri päättää, mitä hedelmöitysmenetelmää käytetään. Sitten siittiöt saavat levätä lämpökaapissa, kunnes ne yhdistetään munasolujen kanssa.

Hedelmöitysmenetelmät, IVF vai ICSI

Jos spermanäyte on normaali, valitaan yleensä IVF, jossa siittiöt saavat hedelmöittää munasolun itse. Hedelmöittyminen tapahtuu muutamassa tunnissa, mutta munasolut ja siittiöt pidetään lämpökaapissa seuraavaan aamuun, jolloin ne tutkitaan uudelleen.

Jos spermanäytteen laatu on heikko, valitaan mikrohedelmöitys eli ICSI. Näin tehdään, jos siittiöitä on vähän tai niiden liikkuvuus on alentunut. Ennen mikrohedelmöitystä munasolua ympäröivät hoivasolut poistetaan. Näin tehdään, jotta voidaan määrittää munasolun kypsyysaste. Jos munasolu on kypsä, siirretään siittiö munasoluun ohuella neulalla.

Alkion kehitys

24 tunnin jälkeen, kaksi ydintä

Munasolujen keräystä seuraavana päivänä nähdään, onko munasolu hedelmöittynyt. Jos se on hedelmöittynyt, näkyy kaksi ydintä. Toinen ydin on naiselta, toinen mieheltä.
Ellei munasolu ole hedelmöittynyt, ytimiä ei näy.
Joskus munasolussa näkyy kolme tai useampia ytimiä. Se voi johtua siitä, että useampi kuin yksi siittiö on päätynyt munasoluun. Näitä munasoluja ei käytetä.

48 tunnin jälkeen, neljä solua

Toisena päivänä alkio koostuu yleensä neljästä solusta, kolmantena päivänä 8–12 solusta. Solunjakautuminen jatkuu, ja neljäntenä päivänä solut muodostavat niin sanotun morulan.

120 tunnin jälkeen, blastokysti

Viidentenä päivänä alkio koostuu sadoista soluista ja sitä kutsutaan blastokystiksi. Näyttää siltä kuin siinä olisi pieniä nestetäytteisiä palloja. Soluja, jotka ovat blastokystin ympärillä, kutsutaan trofektodermiksi. Se muodostaa istukan. Sen sisällä on soluja, joista sikiö muodostuu. Blastokystin ympärillä on kuori. Kun blastokysti on kehittynyt ja valmis kiinnittymään kohdun limakalvoon, se irtoaa kuoresta.

Alkion pakastus, kaksi menetelmää: nopea ja hidas pakastus

Usein useampi hyvälaatuinen munasolu hedelmöittyy. Useimmissa tapauksissa ainoastaan yksi alkio istutetaan kohtuun, joten yli jääneet alkiot kannattaa pakastaa. Niitä käytetään, ellei tuoretta alkiota istuteta tai jos myöhemmin halutaan lisää lapsia.

Hitaassa pakastuksessa alkiot pakastetaan hitaasti. Alkio huuhdellaan erilaisilla liuoksilla, jotta soluista saadaan poistettua vesi. Tämä suojelee alkiota vaurioilta. Sitten alkio imetään erityiseen olkeen ja asetetaan laitteeseen, joka laskee lämpötilaa oljen sisällä hiljalleen noin tunnin ajan.

Toinen menetelmä on vitrifikaatio eli nopea pakastus. Tässäkin menetelmässä alkio huuhdellaan ensin. Sitten se asetetaan spaattelin päälle. Spaatteli siirretään suurempaan olkeen, jonka ympärillä on nestemäistä typpeä. Sen ansiosta ilma oljen sisällä on niin kylmää, että alkio ”lasittuu”.

Alkionsiirto

Ennen kuin sijaissynnyttäjä tulee alkionsiirtoon, alkiot arvioidaan. Alkio, jonka laatu on paras, valitaan siirrettäväksi.

Lääkäri tekee ensin ultraäänitutkimuksen. Sitten kohtuun siirretään valittu alkio alkionsiirtokatetrin avulla. Toimenpide kestää vain muutaman minuutin ja on useimmille kivuton.

Kohtuontelo koostuu kahdesta kerroksesta, jotka ovat tiiviisti yhdessä. Kerrokset koostuvat kudoksesta, joka muistuttaa paksua samettia. Kohtuun istutettava alkio on kuin pölyhiukkanen. Sijaissynnyttäjä voi elää normaalisti, kunnes raskaus on vahvistettu.

Alkionsiirron jälkeen, raskaustesti

Klinikkamme tekevät raskaustestejä eri tavoin. Kun alkio on siirretty kohtuun, voidaan vain toivoa parasta. Raskaustesti tehdään noin 15–20 päivää alkionsiirron jälkeen. Vasta sitten pari saa tietää, onko raskaus alkanut.

Ellei raskaus ole alkanut, keskustellaan jatkosta tulevien vanhempien ja sijaissynnyttäjän kanssa.

Video näyttää, miten alkionsiirto tehdään Nadiya-klinikalla

Lääkärit Nadiya-klinikalla loivat alkion kolmen henkilön DNA:sta. He hedelmöittivät äidin munasolun tämän kumppanin siittiöillä. Tämän jälkeen hedelmöittynen munasolun tuma siirrettiin luovuttajan munasoluun, josta oli poistettu tuma. Lapsella on siis kolmen vanhemman DNA:ta.