Moni ei osaa kuvitella adoptoivansa lasta vaan haluaa biologisia lapsia. Heille sijaissynnytys voi olla vaihtoehto. Lisäksi on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi adoptoida lasta.
Monet, jotka alun perin toivoivat adoptoivansa lapsen, pitävät adoptiota nykyään vaikeana tai jopa mahdottomana. Siksi sijaissynnytys maissa, joissa sijaissynnyttäjällä, lapsella ja tulevilla vanhemmilla on laillinen turva, voi olla hyvä vaihtoehto.
Unelmoitko vanhemmuudesta? Ota meihin yhteyttä jo tänään!
Videolla Eduardo kertoo lapsen kaipuustaan, adoptiomietteistään ja päätöksestään käyttää sijaissynnyttäjää.
Adoptio lapsettomuudessa
Aiemmin adoptio oli tavallinen tie vanhemmuuteen, mutta viime vuosien aikana kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet merkittävästi. Tilastojen mukaan luku on lähes puolittunut kymmenen viime vuoden aikana.
Yhtä adoptiolasta kohden on noin kolme adoptiovanhempaa, ja kilpailu lapsista on koventunut. Myös odotusajat ovat pidentyneet, ja nykyään adoptioprosessi voi kestää neljästä viiteen vuotta.
Vuonna 2016 Ruotsiin adoptoitiin 259 lasta adoptijärjestöjen kautta. Luku on pienentynyt lähes 25 prosentilla kolmen vuoden takaiseen verrattuna ja 66 prosentilla kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Ilmiö ei rajoitu Ruotsiin.
Ilmiölle on monia syitä, ja yksi niistä on lisääntynyt hyvinvointi maailmassa. Yhä harvempi lapsi tarvitsee perhettä ulkomailta, kertoo Lena Ingvarsdotter Ekroth, joka on seurannut Ruotsiin adoptoitujen lasten tilannetta.
– Esimerkki hyvinvoinnin lisääntymisestä on keskiluokan kasvu monissa maissa. Tieto ehkäisymenetelmistä on lisääntynyt, ja nykyään on hyväksyttävämpää olla yksinhuoltajaäiti. Lisäksi lapsille löytyy nykyään helpommin perhe heidän synnyinmaastaan.
Se, että yhä useampi lapsi adoptoidaan synnyinmaahansa, on linjassa kansainvälisten tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on, että lapsi varttuu ensisijaisesti omassa perheessään tai ainakin synnyinmaassaan ja kansainvälinen adoptio on viimeinen vaihtoehto.
Sijaissynnytys
Sijaissynnyttäjä on nainen, joka kantaa ja synnyttää lapsen toisen naisen puolesta. Yleensä sijaissynnyttäjän kohtuun siirretään hedelmöittynyt munasolu, joka ei ole hänen omansa. Tämä sijaissynnytysmuoto on sallittu esimerkiksi USA:ssa, Ukrainassa, Venäjällä, Georgiassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Kreikassa.
Lapsi ei ole sijaissynnyttäjän biologinen lapsi, koska munasolu ei ole hänen omansa. Sijaissynnyttäjä tietää alusta lähtien kantavansa toisen lasta. Kaupallisessa sijaissynnytyksessä sijaissynnyttäjä saa avustaan rahallisen korvauksen. Sijaissynnytyksiä on järjestetty USA:ssa jo 1970-luvulta lähtien, ja menetelmästä on pitkä kokemus.
Altruistisessa sijaissynnytyksessä sijaissynnyttäjä ei ota avustaan rahallista korvausta.